Mietteitä välipäiviltä

Toista mitääntekemätöntä päivää vietellessä on hyvä purkaa välillä ajatuksia. Paikat on sen verran kipeänä (jalat ja arse lähinnä) että kävely on ahtisaaren ja aku ankan välimuotoa. Työ kun on puhtaasti istumatyötä niin jo tunnin työrupeaman jälkeen paikat on täysin jumissa ja ensimmäiset askeleet mennään irvistäen. Eipä silti, en valita vaan ajattelen että perkele kun tuntuu hyvältä!

Eilinen ja tämä päivä menee sen enempiä treenaamatta mikä voi olla ihan hyvä, vaikka tuossa tulikin viikonlopun verran huilia jo ennen tätä. Se tosin meni vaivoja parannellessa. Huomenna on luvassa perinteinen sählyvuoro ja uskon, että jalat on vetreytyneet siihen mennessä huomattavasti. Perjantai on vielä täysi kysymysmerkki .. ehkä salille, ehkä ei. Viikonloppu on bookattu täyteen perhejuhlia, mutta koitan sinne silti saada yhden sulkapallovuoron.

Käväsin tänään ruokailun jälkeen (selittelyä) työpaikan terveyspuolen palveluissa toteamassa elopainon. Vaaka näytti järkähtämättömät 78,5kg farkut ja normaalit kuteet päällä. Tiedä sitten mitä se on aamupainona, ehkä 1,5kg vähemmän, ehkä ei. Siitä huolimatta kroppa on kuitenkin kiinteytynyt huomattavasti ja toivotaan että muutos jatkuu yhtä hyvänä kuin tähän asti.

Loppuun pistetään elämänohje minkä löysin pakkotoisto.comin forumilta: Vain laiskat uskovat lahjoihin, minä uskon kovaan työhön!

Tästä pidetään kiinni, ei perkele jousteta ja periksi ei anneta! Lisää rautaa rajalle!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: