Kiireinen viikko

Näin se näyttäisi tällä hetkellä olevan.

Nyt alkuviikosta on vielä pieni mahdollisuus rykäistä jonkinmoista atleetikkoprojektin tynkää, mutta loppuviikko näyttäisi siltä, ettei ihmesuorituksille vain löydy tilaa.

Tänään kävin nopeasti salilla kääntymässä (lue: 35min) ja sain tehtyä pääpiirtein laittamani ohjelman. Supistettuna tosin. Vedin alkulämmittelyssä henkilökohtaisen ennätykseni 500m soudussa joten ei se ihan muniin puhalteluksi mennyt! Ajan tosin jo unohdin, mutta alle 1min 50sek se meni kuitenkin.

Olisi ehkä parempi aloittaa tuo soutu vähän rauhallisemmin kuten yleensä teen, sillä aamulla ennen seitsemää suoritettu rykäisy ei välttämättä ole paras tapa pidentää elinikää. Suorituksen jälkeen tuntui kun keuhkoihin olisi hengittänyt höyrystettyä bensaa ja tikku perään. Hetki meni puhallellessa juoma-altaan välittömässä läheisyydessä.

Eipä silti, sain kirittyä kuun alussa asettamiani tavoitteita. Olkapäille on lyöty 5kg enemmän painoa ja tuo tuntuu menevän hampaita kiristellen paikoitellen ihan nätistikin (voiko hampaita kiristellen tehdä nätisti? Ei). Pulloverissa taas koitetaan pistää toistoja lisää, mutta ei vielä pääse kehumaan mahtisuorituksilla. Selällä taas voisi nostaa enemmänkin, mutta selkä kun on siitä ikävä, että jos sen satuttaa niin homma oli siinä joten otetaan rauhallisemmin.

Mitä tähän viikkoon tulee, niin tässä on pari päivää vielä aikaa käydä salilla. YRITÄN, siis todellakin yritän päästä kumpanakin päivänä (huomenna ja keskiviikkona). Torstaina ei taida ehtiä tehdä mitään muuta kuin kotijumppaa perhejuhlien vuoksi ja taas perjantaina onkin suuntana jo noiruttu pohojammaa. Ehkä otan sinne mukaan rullaluistimet? Ja vaikka ottaisinkin, eihän niitä ole pakko käyttää.

Viikonloppuna tuli syötyä todella poikkeuksellisesti. Äitienpäivä ja yleinen holtittomuus pisti popsimaan jäätelöä (kakusta puhumattakaan) joten nyt täytyy olla tarkkana. Vaaka tosin on edelleenkin sitä mieltä, että laskusuunnassa ollaan eli ei nyt suurista ruokamääristä kuitenkaan puhuta, onneksi. Jonkinmoista kontrollia syömisen suhteen siis vielä on.

Toisaalta taas herkutteluhetkiäkin pitää olla. Miksi pitää? Kuka sanoo, että välillä pitää herkutella jos ei niin halua? Onhan se elimistön toimivuuden kannalta tietysti hyvä herätellä aineenvaihduntaa ja kaikkea muutakin syömällä paljon hiilareita ja epäterveellistä sokeria, ehkä. Eipä mietitä sitä kuitenkaan liian pitkään vaan jatketaan harjoituksia🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: