Rajoittunut elämä

Nyt sitä vasta huomaa sen kuinka paljon toisen silmän osittainen sumeutuminen oikeasti vaikuttaa elämään. Tuntuu, ettei mitään voi tehdä kun ei näe kunnolla. Puuttuu syvyysnäkö ja terävyys. Ulkona meinaa kompastua pieneenkin esteeseen.

Täytyy vaan toivoa, että ensiviikon kontrollissa ennusmerkit olisivat positiivisia eikä silmässä ole mitään vakavampaa tästä eteenpäin.

Lääkärin määräämät silmätipat pitävät huolen siitä, että aurinkolaseja saa käyttää kokoajan … mahtaa ihmiset katsoa, että mikä juntti se tuolla painaa pilvisellä kelillä arskat päässä… no ei auta mitään, antaa ihmisten miettiä mitä  haluavat.

Kohtalaisen turhautunut olo. Ei näe, ei saa ponnistella. Eli tietokoneen näytön tuijottaminen, tv:n katsominen ja kaikenmaailman liikunta-aktiviteetti on poissuljettua hyvinkin pitkälle. Vielä pitäisi viikko jaksaa.

Yhteenvetoa täytyy vielä lykätä eteenpäin, sillä tekstin kirjoittaminen ja etenkin oikoluku on älyttömän turhauttavaa … joten jos on kirjoitusvirheitä, niin koittakaa kestää. Siihen on syynsä🙂

Nyt kuitenkin päätän raporttini tähän ja jatkan lepäämistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: