Diagnoosi: Hyppääjän polvi

Ja kas näin. Vihdoinkin sain näytettyä polvea lääkärille ja diagnoosin kerroinkin jo. Tuota vähän itsekin mutuilin aikapäiviä sitten ja olisi vaan pitänyt mennä suoraan lääkäriin eikä pitkittää vaivaa. Vaan eipä se enää auta ihmetellä. Sain palkkioksi kortisonipiikin suoraan polveen ja kivan laastarin.

Nyt pukkaa pidempää taukoa kaikesta aerobisesta liikunnasta. Ei mäkijuoksua, ei lenkkeilyä, ei pyöräilyä, ei ei ja ei. Syyskuun loppuun asti pitää olla ilman jalkoja rasittavaa liikuntaa, eli reilun kuukauden verran tässä jumpataan vaan yläkropan lihaksia. Hienoa. Kuukauden tauon jälkeen varovaisesti lenkkiaskelia ja katsotaan miten polvi kestää … jos ei kestä niin uusi käynti ja uusi piikki.

Mitenköhän peruskunto ottaa tuosta itseensä? Varmaan ihan kohtalaisesti kun kuukausi on kuitenkin piiiitkä aika. Mietin jo tässä, että pitäisikö salikäyntejä lisätä, mutta onko siinäkään järkeä ylikuormittaa ylävartaloa. Jotenkin vaan FFB (former fat boylle) on tärkeää nuo aerobiset liikunnat ja toki omalle psyykkeellekin.

Sadepäiviäkö tässä pitäisi toivoa niin ei ahdistaisi niin paljoa? Sanoinko jo, että kuukausi on tooodella pitkä aika… On aika kerätä siis läskiä! No helkkari, toivottavasti ei!

Mitenkäs salilla sitten lämmittely toteutetaan kun ei voi rasittaa jalkoja? Ei soutulaitetta, ei kuntopyörää, ei crosstraineria … läpsyttelen käsiä ja huutelen? Ääh! Täytyykö treeni aloittaa ilman lämmittelyä? Tuolla tavalla kuitenkin vain rikkoo paikat.

No nyt on sitten kaksi vammaa koettu urheilun parissa. Hyppääjän polvi ja pallo silmään, kas näin. Kummastakin ikäviä muistoja ja silmä muistuttaa olemassaolollaankin aina säännöllisesti. Koskahan sille pitäisi tehdä määräaikaishuolto…

Tästä alkaa kova psyykkaaminen, että jaksaa tämän kuukauden olla kuntoilematta. Onneksi sentään jotain voi tehdä. Voi kävellä aavistuksen verran, treenata täysillä yläkroppaa ja uinti! Sitä sunnuntaiuiskentelua suositeltiin tähän vaivaan. Ehkäpä minä vielä rohkaisen itseni ja vien entisen läskin kroppani kaikkien näytille.

Tämä viikko on punnitusviikko ja aika pistää faktat esiin kehittymispuolen sivulle. Paino on ainakin noussut, mutta onneksi myös tuloksetkin. Ainakin se on varma, että cooperia ei hetkeen juosta jos ollenkaan. Treenaan salaa koko talven ja keväällä päräytän kilometriluvun uusiksi?  Toivossa on hyvä elää🙂

Hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliosta on tuonut jo jotain muutoksia elämään. On täydempi olo kun ahmii tuota rasvaa enemmän kuin ennen. Toisaalta pohjaton maha kun on, niin ei sitä ikinä saa täydeksi. Hiilareita ei kuitenkaan pysty vähentämään siihen 100g/vrk, tai ainakin menee niin älyttömän tiukille kun tykkää täysjyvätuotteista. Joku roti se on elämässäkin oltava.

Jaksamisessa ja muussa en huomaa suurta eroa, koska loma juuri loppui ja työ alkoi, niin tilanteita ei oikein voi verrata keskenään. Salilla kuitenkin jaksaa hyvin ja kun aerobinen jää vähemmälle vammasta johtuen, niin eipä tuota hiilarienergiaakaan välttämättä niin paljoa tarvitse. Eri on sitten onko tästä mitään hyötyä oikeasti. Väheneekö energian varastoituminen oikeasti ja tuleeko enemmän lihasta? Äh, taidan vain vaikeuttaa omaa elämää miettimällä liikaa.

Toivottavasti tämä ei ollut virheratkaisu.

Ps. Tilasin muuten kuntosaliharjoitteluun ja ravintoon liittyvän opuksen, mutta tästä myöhemmin jahka olen tutustunut kirjaan.

2 vastausta artikkeliin: Diagnoosi: Hyppääjän polvi

  1. Pete P. kirjoitti:

    Moro!

    Huomasin Pakkotoistolta, että kärsit hyppääjän polvesta. Eikö sinulle määrätty lainkaan toiminnallista fysioterapiaa lääkkeeksi? Itse sain sellaista ja monen kuukauden kuntoutumisen jälkeen vaiva parani.

    Tässä maininta asiasta plokissani:

    http://petepohjoinen.blogspot.com/2007/08/hyppjn-polvi.html

    Hyppääjän polven uusiutumista olen välttänyt kuin ruttoa, mm. tekemällä varovasti (eli pienillä painoilla) kyykkyjä ja huolehtinut venyttelemisestä liki päivittäin.

    Tsemppiä vaivasta huolimatta!

  2. Juzu kirjoitti:

    Terve,

    Lääkäri törkkäsi neulalla kortisonit polveen ja totesi, että kuukausi totaalilepoa polvelle. Korkeintaan jotain sunnuntaiuiskentelua kannattaisi harrastaa. Kuntoutuksesta ei ollut puhetta.

    Sanoi myös, että lokakuun alussa voi aloittaa kevyesti ja katsoa miten polvi kestää. Ellei kestä, niin uudelleen takaisin. Kyseessä oli fysiatri joka polvea katsoi.

    Tsekkaan plokistasi🙂

    Kiitos!

    t. Juha

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: