Tällä viikolla tulee tasan kaksi vuotta siitä kun ensimmäisen kerran elämässäni astuin kuntosalille. Tähän kahteen vuoteen mahtuu tietenkin muutakin kuin pelkästään kuntosalia, mutta siitä tämä kaikki lähti.
Ensimmäistä kertaa kuntosalille mentäessä ei päässä ollut ihan näin suuret visiot ja muutokset kuin tämä kaari tähän asti on saanut aikaan. Elämänarvot ja päämäärät ovat muuttuneet huimasti kun miettii aikaa ennen ja jälkeen aloituksen tähän päivään saakka.
Kahteen vuoteen mahtuu myös loukkaantumisia, sairastumisia ja paljon muuta ylä- ja alamäkiä, mutta kyllä katuisin jos en olisi tätä tietä itselleni valinnut, kaikesta huolimatta!
Elämänarvot ovat muuttuneet siinä määrin, että nykyään miettii terveyden kannalta asioita mihin ei ennen kiinnittänyt huomiota yhtään, kuten ruoka. Arkiliikunta ja lasten kanssa ulkoilu on myös muuttunut täysin. Alkoholinkäyttö on jäänyt lähes kokonaan pois ja nykyään sitä tulee käytettyä muutaman kerran vuodessa – jos sitäkään. Näistä kaikista on hyötyä koko perheelle eikä vain itselleen 🙂
Tärkein muutos minkä itse on huomannut on itsetunto ja itsensä arvostus yleensäkin sekä ne elämänarvot mitä lapsilleen opettaa. Enää ei sisällä nyhjääminen ja 500m matkan kauppaan autolla ajaminen ole niitä mistä pidetään kiinni vaan niitä, mitä koitetaan välttää viimeiseen asti. Toivottavasti tämä pieni jyvänen tarttuu heillekin. Kesää siis odotellessa ja pitkiä pyöräretkiä muksu kyydissä 🙂
Kuntosalipuolella on tapahtunut kehitystä älyttömästi kahden vuoden aikana, mutta myös viime kesästä. Omaa kroppaa on huomattavasti vaikeampi mitata muutoksien suhteen toisin kuin tuloksia, joten en siihen ala paneutumaan, vaan pysyn pelkästään tuloksissa.
Tekniikka on parantunut huimasti 2 vuoden takaisesta aloituksesta kuten myös viimeisen 6kk aikana. Tuntuu, että mitä edemmäs mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu lyhyilläkin aikajaksoilla – ja taas vastapainoksi näkee kuinka paljon enemmän asiat olivat perseellä ennen tätä viimeistä muutosta.
Loukkaantumisista mainittakoon silmävamma sählyssä ja nyt viimeisin, eli olkapään limapussin tulehtuminen joka sitten katkaisi lopullisesti Single Factor -urakoinnin. Lukuisia poskiontelontulehduksia on ollut sekä niihin antibioottikuureja.
Sairastumisista tuli muuten mieleen se, että aloin nyt vetämään ihan testimielessä probiootteja ja katsotaan miten hyvin ne auttavat terveenä pysymiseen.
Tavoitteita ei tällä hetkellä kovin älyttömästi ole. Tarkoitus olisi saada kyykyn maksimi nousemaan ennen maalis-huhtikuuta 120kg:hon ja saada olkapää kuntoon jotta voi aloittaa jälleen treenaamisen 100% teholla. Ensi kesänä olisi ainakin haaveena päästä pyörällä useammin töihin, mutta tähän vaikuttaa moni muukin asia eikä vähiten tulevan kesän säät 🙂
Loppuun vielä asioita jotka eivät kuulu suoraan 2v yhteenvetoraporttihässäkkään:
Ostin (jälleen?) uudet polvituet tai pikemminkin polvenlämmittimet. Valmistajana Karhu ja lämmittimissä on polven ”mokkulalle” tukireikä, eli patellalle. Lisäksi näistä löytyy kiristysremmit ylä- ja alapuolelle. Ne lidlin vanhat tuet heitän pois aktiivikäytöstä, koska niiden hyöty oli vähän niin ja näin. Näitä on nyt käytetty kaksissa treeneissä ja toimivat huomattavasti paremmin kuin aiemmat.
Kokeilin jälleen kyykkyennätystä kun oli kaveri mukana varmistajana. Sain tehtyä pohjalle 3x100kg jonka jälkeen tein vielä 1x110kg. 115kg jäi puoliväliin, joten varmistajalle oli todellakin käyttöä. Tämän jälkeen huilasin vain päivän kun menin uudelleen salille kyykkäämään, eli eilen. Tällä kertaa tyydyin tekemään pidempää sarjaa pienemmillä painoilla kun jalat olivat ennätystehtailusta sen verran hakatut jo. Tein lämmittelysarjat sekä perään 8×3@80kg + 1×4@90kg.
…Ja nyt ihmetellään miksi ei kävely meinaa enää onnistua… 🙂