Ruodussa jälleen!

Vatsaflunssa tuli ja meni ja paluu arkeen tapahtui maanantaina, mutta päivitystä sivuille kiireistä johtuen vasta nyt. Vatsaflunssa on kyllä v-mäinen tauti enkä ihan heti haluaisi sitä kokea uudelleen. Se on kuin yhdistäisi kaikki vatsaan liittyvät oireilut yhdeksi kivaksi sumpuksi.

No niin, mutta itse asiaan. Aloitin tällä viikolla uudelleen Singe Factorin viikko 4:n ohjelman, eli saman mikä jäi viime viikolla kesken. Tein tämän siksi, koska osassa suorituksista alkaa olla jo maksimipainot käytössä ja olisi ollut liian suuri harppaus sairastelun jälkeen vetää pystypunnerrukseen ja kulmasoutuun ennätykset varsinkin kun perjantain treenit jäivät kokonaan pois.

Maanantain treeneissä ei enää ollut merkkejä sairastelusta ja suurin osa oireista katosi lauantaina ja ruokahalukin oli entisellään sunnuntaina. Eilen puolestaan vedettiin rauhallisesti keskiviikon treenit, mutta sillä erotuksella, että tein leukoja vain yhden sarjan ja vatsoissa tein pidempää sarjaa aiemman tilalta.

Paino notkahti hiukan sairastelun takia, mutta alkaa kohta olla samoissa kuin ennen tuota. Ehkä paras tapa seurata omaa kehitystä ja muutosta olisi kuvat ja mittanauha, mutta koska en niitä käyttänyt alussa, en käytä niitä nytkään. Jotain kuitenkin testailin, eli puvunhousuja mitkä kavennettiin kesällä sopivaksi. Housut istuu vyötäröltä nyt vähän löysähkösti, mutta reidet alkavat olla tyköistuvat, eli jotain positiivista muutosta ON tapahtunut muutaman kuukauden aikana. Tämä antoi todella paljon uskoa omaan tekemiseen ja siihen, että hommat ovat kohdallaan.

Enempiä jaarittelematta palataan taas kun on siihen aihetta, eli luultavasti vielä viikonlopun aikana 🙂

Vatsaflunssa

Keskiviikkona tuli koettua ensimmäinen takaisku tässä 14 viikon projektissa oikein kunnolla, kun vatsaflunssa päätti iskeä meikäläiseen.

Kävin normaalisti aamulla tekemässä salitreenit, mutta olo oli jotenkin huomattavasti väsyneempi ja sykkeet korkeammalla. Ajattelin, että tämä johtuu vain siitä, että nukuin huonosti edellisenä yönä. No ei johtunut.

Treenien jälkeen nousi välittömästi kuume päälle 38:n ja olo oli sen mukainen. Veto poissa ja hankala olla. Päivä meni kuumeisena ja mitä lähemmäs yötä mentiin, niin sitä enemmän vatsassa velloi. Enempää ei varmaankaan kannata kirjoittaa tästä aiheesta 🙂

Nyt perjantaina olo on edelleen todella heikko ja voimaton. Ruoka ei ole maistunut kolmeen päivään ja ainoa mitä saa alas ilman oireita on mustikkakeitto. Olo on kuitenkin parempi kuin eilen ja nyt voi jopa istua tähän koneelle kirjoittamaan tämän tarinan kun eilen ei sohvalta päässyt ylös kuin pakollisille vessakäynneille.

Toivoa on, että maanantaina pääsisi jo salille, mutta en mene asioiden edelle vaan poden rauhassa tämän taudin ohitse ja aloitan uudelleen viikon 4 SF ohjelmalla enkä hyppää suoraan vko 5:lle.

Single Factor – Vko 3

Kolmas viikko mennä hurahti ohitse silmien eikä yhteenvetoa tullut perjantaina tehtyä, vaan eipä siitä olisi ollutkaan mitään ihmeellistä sanomista. Painot alkavat vasta nyt olla haasteellisempia ja nyt pitää jo oikeasti yrittää tehdä töitä.

Polvi kestää vielä mikä on todella todella hyvä asia eikä minkäänlaista kipuilua kyykätessä ole tullut esille, vaikka treenipainot ovat 10-15kg vähemmän kuin ennen loukkaantumista.

Selkä on vetänyt itsensä vähän jumiin johtuen parista syystä. Ensinnäkin pendlay row:n tuomasta muutoksesta selkätreeneihin ja siitä syystä, että jouduin sain lauantaina nukuttaa pienokaista sylissä reilut 90min hyssytellen ja keinuttaen. Tuon jälkeen olo oli kuin joku olisi pyyhkässyt moran lapojen väliin pystyyn.

Maanantain viikon neljä aloitus tuli tehtyä ja nyt huolestuttaa penkkiongelmat. En tiedä mistä johtuu, onko liikarasitusta vai mitä, mutta tuntuu olevan työn ja tuskan takana saada edes 65kg ylös penkistä viidesti. Ehkä tämä on ohimenevää ja korjaantuu treenatessa – kunhan vain ei olisi ylirasitusta rinnalle. Kuulostellaan tuota vielä.

Aloitin pitkästä aikaa kreatiinin ja beta-alaniinin käytön ja jatkan näiden kiskomista ainakin tammikuulle saakka, ellei mitään ihmeellistä tapahdu.

Beta-alaniinista sain forumilta uusia ohjeistuksia ja normaalin 5g vuorokausiannostuksen sijasta kannattaa vetää 10g ja vieläpä niin, että ensimmäisen viikon ajan tuo 10g joka päivä jonka jälkeen siirrytään ns. ylläpitoon, eli ennen treenejä ja vain treenipäivinä otetaan tuo samainen annostus. Latausjaksolla kannattaa ottaa useampana pienenä eränä välttääkseen suurimman kihelmöinnin iholla, mutta treenipäivinä ei niin väliksi, koska tuo kihelmöinti yleensä lakkaa treenauksen aikana.

Kreatiinin käytössä ei olekaan ollut mitään erikoisempaa ohjeistusta vaan jatketaan samalla hyväksi havaitulla linjalla. Tankkausjakson ajan 20g/vrk jonka jälkeen 5g/vrk.

Päivityksiä päivityksiä

Taas tovi vierähtänyt niin etten ole tännekään mitään kirjoitellut, vaan nyt voisi pari sanaa treeneistä jälleen laittaa.

Maanantaina testattiin todenteolla polven kunto mikä tuppasi viime perjantaina vihlaisemaan kiitettävän tuntuisesti. Noh, onnekseni mitään ei enää tuntunut ja voi huoletta, mutta varoen jatkaa tätä 14 viikon projektia.

Samalla testasin lidlin halpispolvituen (5,99€) ja pakko sanoa, ettei se pärjää ylihinnoitetulle apteekin tuotteelle (Futuro Sport, n. 40e), vaikka ihan kohtalaisen tuen antaakin. Ei tuo huono kuitenkaan ole, mutta jos on oikeasti jotain häikkää polvessa niin ostaisin silti tuon kalliimman kovasta hintaerosta huolimatta. Tuossa kohtaa ei kannata säästää.

Hukkaan tuo ei kuitenkaan mene, sillä otan tuon käyttöön mm. pyöräillessä jahka sitä pääsen joskus vielä tekemään ja meneehän tuo varatukena jos toinen on pesussa jne. Harmittaa, etten rannetukia ostanut kun niille voisi tulla tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

Tämän päivän treenit menivät putkeen kuten maanantaisetkin – yövuoroväsymyksestä huolimatta. Malmi mitä maasta kohti kattoa kiskotaan on vielä kohtuu kevyttä kun mennään vasta kolmatta viikkoa, mutta kyllä se tästä vielä tuskaksi muuttuu. Sitä odotellessa… 🙂

Tekniikkaa tekniikkaa

Pakkiksen forumilta tuli bongattua muutamia hyviä opetusvideoita oikeaoppiseen tekniikkaan. Laitan näin alkuun ainakin maastavedon, kyykyn ja kulmasoudun (single factorissa käytetty versio), joten olkaapa hyvä:

Maastaveto:

Kyykky:

Kulmasoutu:

Single Factor – Vko 2

Viikko kaksi suoritettu onnistuneesti loppuun.

Vaikka maanantaina treenattiin väsyneenä, niin treenien keveyden vuoksi viikon tavoitteet saatiin kuitenkin tehtyä puhtaasti ilman takaiskuja. Ainoa ’kauhunhetki’ koettiin perjantain treeneissä kun kyykyssä ilmeisesti tekniikka jokseenkin petti ja polvea vihlaisi kertaluontoisesti. Kieltämättä heräsi tutut fiilikset polven hajoamisesta jälleen ja ajattelin jo, että taasko tulee kuukausi paussia ja uutta piikkiä, mutta katsotaan … selviää varmaan maanantaina viimeistään kun vedän kolmannen viikon ensimmäiset treenit.

Polvi ei ole onneksi oireillut eilisen lisäksi yhtään ja tänään on voinut olla normaalisti. Aerobisen harjoittelun olen jättänyt edelleen taka-alalle, ettei polveen kohdistu liikaa rasitusta.

Poskiontelot – joista muistaakseni mainitsin eivät ole enää limaiset ja olo alkaa muutenkin olla kuin terveellä – väsymystä lukuunottamatta.

Treenipainot eivät päätä huimaa ja tuo aiheuttaa pieniä v-tutuksen puuskia itselleni salilla kun vähän hävettää jo treenata pienillä painoilla, mutta polvea kun ei auta rasittaa liikaa ja tekniikka on pakko saada kuntoon ennen isoja painoja joten … minkäs teet. Onneksi tuntuma alkaa olla kohdallaan ja lihaskipuja esiintyy, eli kyllä jotain kuitenkin jo nyt tapahtuu.

Plussakalorit tuntuvat ja näkyvät vyötäröllä(kin). Tästä huolimatta en ota stressiä painon nousemisesta vaan katson tämän 14 viikkoa ainakin nätisti läpi, ellei loukkaantumisia tule.

Fiilikset ovat siis edelleen katossa, mutta polven pettäminen kummittelee kokoajan takaraivossa.

Ai niin! Liitelissä on muuten polvitukia saatavilla naurettavan halvalla maanantaista eteenpäin, joten kannattaa käydä katsomassa jos on tarpeen. Itse ajattelin varoiksi ostaa yhden sellaisen kun 6e ei ole hinta eikä mikään varsinkin jos tuote on hyvä. Saa samalla hyvän vertailukohteen kalliille apteekkituotteelle.

Palataan!

Vedonlyöntiä ja väsyneenä treenaamista

No niin, tulipa sekin testattua minkälaista on treenata pitkän valvomisen ja yövuoron jälkeen aamulla. Olotila mikä väsyneenä rehkiessä on jotain sanoinkuvaamattoman … karseaa. Taju meinaa lähteä ja joka hetki kun pitää sarjojen välillä taukoa, niin tekisi käydä maate. Kokemuksena ihan valaiseva, mutta en varmaan tule tuota koskaan enää tekemään. Sen verran turhauttava fiilis oli. Treeni ei kuitenkaan ihan v-tuiksi mennyt, sillä kivat lihaspoltteet tuosta jäi.

Vedonlyöntiä tuli tehtyä työkaverin kanssa kehityksestä. Katsoimme kummankin kyykky, maastaveto ja penkkimaksimit ja laitettiin ylös sekä laskettiin näiden yhteistulos. Tämä yhteistulos on vedonlyönnin kohde ja aikaa on tammikuulle 2009 saakka, tarkemmin ottaen 11. päivä sunnuntaihin. Tuolloin katsotaan maksimitulokset kummaltakin ja tulos lasketaan ylös. Mikäli olen saanut otettua lisää etumatkaa niin voitan, mutta mikäli työkaveri on saavuttanut, niin tällöin hän voittaa. Tällä hetkellä ero on 25kg minun hyväksi ja tammikuussa tuon eron on tarkoitus kasvaa. Huimasti! 🙂

Single Factor tuntuu hyvältä edelleen ja uusi kulmasoututekniikka tuo ihan uudenlaisen tuntuman selkään. Kannattaa kokeilla tuota soututapaa: http://www.youtube.com/watch?v=UIUg8nDVEFs (kroppa vaakatasossa, joka veto otetaan maasta asti ja vedetään räjähtävästi kohti ylävatsaa). Aika yleispätevä selkäliike maastavedon ohella.

Single Factor – Vko 1

Ensimmäinen viikko single factoria takana ja fiilikset ovat todella korkealla!

Alkuun jännitin hieman tuota kyykyn onnistumista lähinnä polven osalta kun en ole yli kuukauteen tehnyt juuri mitään jaloilla ja pitäisi alkaa heti kolmesti viikossa kyykkäämään … toisaalta taas vastapainona on se, että ensimmäinen viikko SF:ssä on todella kevyt painojen suhteen suuresta treenimäärästä huolimatta.

Polvi ei ole oireillut kertaakaan kyykätessä eikä ”hyppääjän polvi” -tyylisesti, vaan on ollut muunlaista särkyä joka tosin voi johtua siitä, ettei jalkoja ole käytetty kuin kävelyyn viimeviikkoina.

Aloin käyttämään nyt glukosamiinia ja ostin samaan syssyyn urheilukäyttöön tarkoitetun polvituen apteekista (Futuro sport). Katsoin tuota tukea apteekissa ensin ja vähän epäilin sen toimivuutta, koska siinä ei ole mitään ”jäykennyksiä” vaan se on samanlaista rimpulaa koko polvituki kiristyssiteitä huomioimatta. Tänään koeajoin tuon polvituen ja tuli todettua, että kerrankin rahat menivät oikeaan osoitteeseen. Ei tullut kyykätessä, ei ennen eikä jälkeen minkäänlaisia oireita tai kipuja! Hitto vie 🙂

Nyt on olo niin positiivinen SF:stä ja polvesta, että ei ainakaan motivaation puutteeseen homma kaadu, eri on sitten miten kroppa kestää ja jaksaa nousevia sarjapainoja, mutta se jää tosiaankin nähtäväksi. Perusasiat ovat ainakin kunnossa: plussakalorit, motivaatio, treeniohjelma, tekniikka…

Pientä vaivaa nyt kuitenkin tuppaa olemaan, eli flunssan perään äitiytyi jälleen poskiontelontulehdus. Tai jälleen ja jälleen. Onhan edellisestä kerrasta aikaa, mutta näitä on tupannut kuitenkin olemaan sen verran paljon viimeisen 1,5v aikana, että loppuu laskiessa sormet kesken. Katsotaan menisikö kuitenkin ohitse nenähuuhtelukannun aktiivisella käytöllä ja sumutteilla. Ei viitsisi ottaa uutta antibioottikuuria.

Tästä kuitenkin viikonlopun viettoon, eli työn merkeissä menee sekin enkä usko tekeväni mitään aerobista poskiontelosta johtuen. Maanantaina jatketaan treenejä, joten siihen asti … näihin kuviin ja tunnelmiin!